Monimuotoinen metsä osa 3: Pienet vedet, suuret vaikutukset

Valtakunnallinen

Metsänomistajana saatat pohtia, miten pienvedet – kuten purot, norot ja lähteet – vaikuttavat metsäsi hyvinvointiin. Nämä pienet vesistöt ovat elintärkeitä sekä luonnon monimuotoisuudelle että vesiensuojelulle. 

MTK:n ja SLC:n monimuotoisuustiekartta korostaa pienvesien turvaamisen merkitystä osana kestävää metsänhoitoa. Soliseva puro ja sen rehevä rantavyöhyke tarjoavat elinympäristön lukuisille lajeille – juuri tällaisen monimuotoisen ympäristön voit luoda tai säilyttää huomioimalla pienvedet metsänhoidossa. 

Mitä tämä tarkoittaa metsänomistajalle?

Pienvedet ovat metsiemme monimuotoisuuden kulmakiviä. Ne tarjoavat elinympäristön monille kasvi- ja eläinlajeille, joista osa on uhanalaisia. Esimerkiksi purot toimivat kalojen ja muiden vesieliöiden kulku- ja lisääntymisreitteinä. Lähteissä elää hyönteislajeja, joita ei tavata missään muualla.  Pienvesien ja niiden lähiympäristöjen huomioiminen metsänhoidossa on tärkeää sekä luonnon monimuotoisuuden että vesistöjen tilan kannalta. Metsätalouden toimenpiteet, kuten ojitukset ja maanmuokkaukset, voivat lisätä ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumista vesistöihin, mikä heikentää veden laatua. Puuston käsittely voi puolestaan vaikuttaa varjostukseen. Siksi on tärkeää suunnitella metsänhoitotoimet niin, että pienvedet ja niiden lähiympäristöt säilyvät mahdollisimman luonnontilaisina.

Metsänomistaja voi myös kunnostaa olemassa olevia pienvesiä, mikäli ne ovat aiemman ihmistoiminnan vuoksi päässeet huonoon kuntoon. Tällainen kunnostus voi olla esimerkiksi ennen vanhaan talouskäyttöön valjastetun lähteen vapauttaminen luonnontilaiseksi. Kunnostaminen on tärkeä suunnitella ja toteuttaa ammattilaisten avulla. Kunnostukseen on myös saatavilla valtion rahoitusta.

Hyödyt ja vaikutukset

Ekologiset hyödyt: Pienvedet lisäävät merkittävästi puuston, kasvillisuuden ja muun eliöstön monimuotoisuutta. Ympäröivä metsä on olennainen osa vesiluontoa, ja se vaikuttaa esimerkiksi veden laatuun sekä vesieliöstön monimuotoisuuteen.  

Taloudelliset ja käytännön hyödyt: Hyvinvoivat pienvedet ja niiden lähiympäristöt voivat lisätä metsän virkistysarvoa. Lisäksi vesiensuojelutoimenpiteet voivat vähentää vesistöjen kunnostustarvetta ja siihen liittyviä kustannuksia pitkällä aikavälillä. Huolehtimalla asianmukaisista vesiensuojelutoimenpiteistä huolehdit samalla myös metsätalouden yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä. Pienvesiympäristöjen turvaamiseen voi saada rahoitusta METSO- ja Helmi-ohjelmasta.

Mahdolliset riskit: Mikäli pienvesiä ei huomioida metsänhoidossa, seurauksena voi olla vesistöjen tilan heikkeneminen, mikä vaikuttaa negatiivisesti ympäristöön. Esimerkiksi ravinteiden huuhtoutuminen voi johtaa vesistöjen rehevöitymiseen. 

Usein metsänomistajaa pohdituttaa myös suojavyöhykkeiden puusto mahdollisissa myrskytilanteissa. Metsätuholaki velvoittaa korjaamaan kaatuneet puut tietyn määrän ylittävältä osalta: jos kuusia on yli 10m3/ha tai mäntyjä yli 20m3/ha. Vaikka vesistön varjostuselementti poistuu myrskytuhotilanteessa, toimivat myrskypuut silti monimuotoisuutta tuovana lahopuuna. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos kyseessä on metsälain 10§:ssä tarkoitettu erityisen tärkeä elinympäristö ja Natura 2000-verkostoon kuuluva kohde, voi olla tarkoituksenmukaista jättää alueella puita enemmän kuin laki sallii. Metsänomistajan tulee ilmoittaa vahingoittuneiden puiden poistamatta jättämisestä Suomen metsäkeskukselle.

Näin pääset alkuun

Tunnista pienvedet: Kartoita metsätilasi pienvedet, kuten purot, norot ja lähteet. Huomioi myös niiden lähiympäristöt, jotka ovat tärkeitä monimuotoisuudelle ja jotka ovat osa pienveden muodostamaa elinympäristöä. Ota pienvedet huomioon jokaisen toimenpiteen yhteydessä.

Säilytä suojavyöhykkeet: Jätä hakkuiden ja maanmuokkauksen yhteydessä vesistöille ja pienvesille vaihtelevan levyiset, keskimäärin vähintään 10 metrin suojavyöhykkeet. Suojavyöhykkeen kasvillisuus sitoo huuhtoutuvia ravinteita ja estää kiintoaineiden pääsyä vesistöön, minkä lisäksi se on joidenkin lajien elinympäristö itsessään. Metsänhoitoyhdistykset kuuluvat PEFC-sertifiointiin, joka ohjaa suojakaistojen leveyksiä hakkuu- ja hoitotöissä. 

Käy läpi metsäasiantuntijasi kanssa metsätilasi vesiensuojelutarpeet ja kunnostusmahdollisuudet: Kaikkia metsänhoito- ja hakkuutoimenpiteitä suunnitellessa on tärkeä pitää mielessä myös tarvittavat vesiensuojelutoimenpiteet. Metsänhoitoyhdistyksestä saat apua myös heikentyneiden kohteiden kunnostamisen selvittämiseen.

Lue lisää monimuotoisuuden tiekartasta MTK:n monimuotoisuus-sivuilta. Esitteestä löydät paljon hyviä käytännön vinkkejä omassa metsässä tehtäväksi.

Ajankohtaista

  1. MTK: Uusittu lunastuslaki on iso parannus omaisuuden suojaan  

    MTK: Uusittu lunastuslaki on iso parannus omaisuuden suojaan

    Valtakunnallinen

    MTK pitää eduskunnan tänään hyväksymää uutta lunastuslakia isona ja tärkeänä parannuksena maanomistajien omaisuuden suojaan. Omaisuuden suoja on ollut heikkoa erityisesti kaavoituksessa, sähkölinjakorvauksissa ja muussa infran rakentamisessa. Maanomistajien neuvotteluasema lunastusuhan alla on tähän saakka ollut olematon. 

    Lue lisää
  2. Metsämarssi 75 vuotta – miljardi kuutiota lisää puuta suomalaisiin metsiin

    Metsämarssi 75 vuotta – miljardi kuutiota lisää puuta suomalaisiin metsiin

    Valtakunnallinen

    Suomalainen metsänhoito on ollut – ja on jatkossakin – vastuullisen ilmastotyön perusta, totesi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila Metsämarssi 75 vuotta -tapahtuman avajaispuheessa Narinkkatorilla 10. kesäkuuta.

  3. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka lähtee mukaan ”Mhy Länsi-Suomen” fuusioneuvotteluihin

    Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka lähtee mukaan ”Mhy Länsi-Suomen” fuusioneuvotteluihin

    Valtakunnallinen

    Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan hallitus teki päätöksen lähteä mukaan työnimellä ”Mhy Länsi-Suomi” käynnistyneisiin fuusioneuvotteluihin.

2025 © Metsänhoitoyhdistykset